|
|
Kuopion yliopistoSavottaWiki Kuopion yliopisto sijaitsee keskustan tuntumassa Savilahden rannalla. Yliopiston 6 500 opiskelijasta perusopiskelijoita on noin 5 400 ja jatko-opiskelijoita 1 100. Kuopion yliopisto tunnetaan erityisesti terveys-, ympäristö- ja biotieteisiin painottuneena yliopistona. Sen lääketieteellinen tiedekunta on sisäänotoltaan Suomen suurin, minkä lisäksi Kuopion yliopisto vastaa Helsingin yliopiston kanssa (pienimuotoisesti myös Åbo Akademi) kotimaisesta farmasian alan koulutuksesta. "Lääkärikouluna" aloittaneesta korkeakoulusta on kasvanut vuosikymmenten myötä monialainen yliopisto. Kuopion yliopiston tutkimusryhmiä on mukana neljässä Suomen Akatemian ja viidessä pohjoismaisessa tutkimuksen huippuyksikössä. Yliopiston vuosibudjetista 44 % on ulkopuolista rahoitusta, ja ulkopuolisina lahjoituksina on saatu myös 28 professuuria, mikä on Helsingin yliopiston (32) jälkeen eniten.
Historia
TiedekunnatKuopion yliopiston tiedekunnat ovat
Tiedekuntaan rinnastetaan A. I. Virtanen -instituutti, vaikka sillä ei ole varsinaista tiedekuntastatusta. Opiskelijat, henkilökunta, tutkinnotKuopion yliopiston syksyn 2007 runsaasta tuhannesta uudesta opiskelijasta 54 prosenttia on Itä-Suomesta. Suositut koulutusohjelmat kuten lääketiede, farmaseutti, proviisori sekä ravitsemustiede keräsivät opiskelijoita ympäri maata. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa suurin osa uusista opiskelijoista on Itä-Suomesta. Ylempiä korkeakoulututkintoja yliopistossa suoritetaan vuosittain noin 460 ja tohtorin tutkintoja noin 90. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään yli 200 ulkomaisen yliopiston kanssa. Numeropohjaisesti opiskelijoiden kansainvälisyys on kuitenkin varsin vähäistä. Yliopistossa opiskelee vuosittain 140 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa ja 150 vaihto-opiskelijaa, vaihtoon lähtee 190 opiskelijaa. Yliopisto on kaupungin ja yliopistollisen sairaalan jälkeen Kuopion kolmanneksi suurin työnantaja. Henkilökuntaa on noin 1 700, joista professoreita on 109. PainotusalatKuopion yliopisto on linjannut painotusaloikseen molekyylilääketieteen, lääketutkimuksen ja biotekniikan, ympäristöterveyden ja ympäristön muutoksen tutkimuksen, lääketieteellisen tekniikan ja hyvinvointiteknologian sekä hyvinvointipalvelututkimuksen. Hallinto    Hallintoelinten toimikausi on kolme vuotta. Yliopiston hallitukseen kuuluu elinkeinoelämän edustaja, minkä lisäksi akateemisen yhteisön ulkopuoliset edustajat pääsevät vaikuttamaan neuvottelukunnan kautta. Hallinnon opiskelijaedustajat valitsee ylioppilaskunta. Yliopiston rehtoriVaalikollegio valitsee rehtorin ehdokasasettelun perusteella. Rehtorien toimikausi on viisi vuotta. Vararehtorit valitaan rehtorin esityksestä. Rehtorit
AlumnitoimintaKansainvälisen esimerkin mukaisesti Kuopion yliopistossa aloitettiin 2007 entisiin opiskelijoihin tukeutuva alumnitoiminta. Yliopisto järjestää vuosittain muun muassa alumnitapahtumia sekä valitsee Vuoden Alumin. Tämä arvonimi on myönnetty seuraavasti:
Rakenteellinen kehittäminenLiittoyliopisto ja kauppatieteellisen tutkinnonanto-oikeusKuopion ja Joensuun yliopistot ovat pyrkineet saamaan omaa kauppatieteellisen koulutuksen tutkinnonanto-oikeutta. Tähän asti koulutus on toteutettu järjestelyllä, jossa tutkinnot myöntää Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Yliopistot ovat käynnistäneet myös yhteistyöhankkeen, joka johtaa Itä-Suomen yliopiston syntymiseen vuoteen 2010 mennessä. Kuopion yliopisto on mukana osakkaana myös Mikkelin yliopistokeskuksessa. Konsortio ja yhteiskampusKuopion yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu perustivat opetusministeriön tukemana vuoden 2006 alussa korkeakoulukonsortiohankkeen (pilotit Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Oulussa), jossa etsitään malleja muun muassa tukipalveluyhteistyön lisäämiseksi. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä päätti kesäkuussa 2007 sijoittaa Kuopion toimintonsa Savilahden yhteiskampukselle. LaadunvarmistusjärjestelmäKuopion yliopisto on ainoa yliopisto Pohjoismaissa, joka on saanut opetuksen laatujärjestelmälleen kansainvälisen ISO 9001:2000 -standardin mukaisen laatusertifikaatin. Hammaslääkärikoulutuksen uudelleenaloittaminenHammaslääketieteen koulutuksesta tehtiin selvitys keväällä 2007. Selvitysmies, Turun yliopiston professori Risto-Pekka Happonen ehdotti koulutuksen aloittamista Kuopion yliopistossa. Kuopion yliopisto on ilmoittanut voivansa aloittaa koulutuksen vuonna 2008. Erilaisia tuloksia laatu- ja tehokkuusselvityksissäValtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lokakuussa 2007 julkistaman selvityksen mukaan Kuopion yliopisto on maan kolmanneksi tehokkain. Selvityksen johtopäätös on, että pienten monialaisten yliopistojen tuottavuus on kasvanut samalla kun suurten on laskenut. Viikkoa myöhemmin Helsingin yliopiston professorit teilasivat VATT:n selvityksen. He kritisoivat käytettyjä alakohtaisia vaativuuskertoimia ja tekivät uuden vertailun puolestaan verraten koulutusaloittain yliopistojen tuottavuutta alan keskimääräiseen tuottavuuteen ja yhdistämällä lopuksi kaikkien koulutusalojen tulokset koko yliopiston tulokseksi. Tällä menetelmällä Helsingin yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu menestyivät. Vastakkainasettelu kuvaa tilannetta, kuinka vaikea on arvioida objektiivisesti laatua ja tehokkuutta. Mittareista on vaikea päästä yksimielisyyteen, eikä ole taattua että ne todentavat mitattavan asian tilaa oikein. Vertailuissa menestyminen koetaan tärkeäksi. Ne vaikuttavat imagoon, ja imagon luoman vetovoiman kautta korkeakoulujen koko toimintaan. Suomalaisen peruskoulutuksen PISA-menestyksen tuoman huomion myötä myös korkeakoulut haluavat menestyä merkittävimmissä kansainvälisissä vertailuissa (Shanghain lista, The Times Higher). Aiheesta muualla |